Uusimmassa Tiede-lehdessä (4/2017, s. 49) on ansiokas artikkeli 5G:n vaatimista muutoksista tulevaisuudessa.

Veikkaan, että enin osa teistäkin lukijoista kuvittelee, että mobiiliverkkojen seuraava sukupolvi toteutetaan ihan samaan tapaan kuin aiemmatkin edistysaskeleet eli vaihdetaan maastossa olevien kolhojen tukiasematolppien huipulla olevat lähettimet ja avót - siinä meillä uusi entistä uljaampi verkko!

Valistuneemmat lukijat saattavat hahmottaa 4G:stä oppineena, että ehkä tukiasemia tarvitaan hieman lisää. No toden totta tarvitaan!

Ongelman perimmäisenä syynä on se, että ilmassa olevat niin sanotut taajuuskaistat ovat ääriään myöten täynnä erilaista langatonta viestintää. On radiota, tv:tä, mobiiliyhteyksiä, viranomaisverkkoja, satelliittiviestintää ynnä muuta.

Huippunopeat 5G-yhteydet aiotaan toteuttaa äärimmäisen korkeilla radiotaajuuksilla eli niin sanotuilla mikroaalloilla 4-76 GHz-taajuuksilla. Korkeat taajuudet mahdollistavat entistä merkittävästi suuremman tiedonsiirtokapasiteetin, mutta vastapainoksi signaalin kantama ja läpäisykyky romahtavat.

Tiede-lehden artikkelissa todetaan: "Mikroaaltojen kantomatka on lyhyt, joten 5G-verkko kaipaa tukiasemia paljon tiheämmin kuin 3G ja 4G. Niitä on rakennettava muutamien kymmenien metrien välein."

Käytännössä näin tiheä rakentaminen tarkoittaa sitä, että jokaiseen valopylvääseen tai talon jokaiselle nurkalle etenkin kaupungeissa tarvitaan tukiasema.

"Mikroaaltotaajuudet läpäisevät myös rakenteita heikommin kuin nykyiset taajuudet (toim.huom. joiden kanssa on jo nykyisin runsaasti ongelmia erityisesti uudemmissa kodeissa). Tämä tarkoittaa että noin ruokalautasen kokoisia tukiasemia on tuotava myös sisätiloihin kuten teollisuushalleihin, ostoskeskuksiin, sairaaloihin ja koteihin... -- ...Tukiasemasta eteenpäin data kulkee valokuidussa."

Tukiaseman tehtävä on jakaa yhteys paikallisesti. Tukiasema liitetään huippunopeaan verkkoon, eikä mikään muu tekniikka tarjoa tukiasemille riittäviä tiedonsiirtonopeuksia kuin valokuitu, mikä vääjämättä johtaa siihen, että ennen pitkää valokuitu tulee jokaiseen kotiin. Loppukäyttäjän näkökulmasta 5G:n voikin nähdä pikemminkin kotien uutena langattomana WLAN verkkona.

Miten saisin valokuidun kotiin?

Tänä päivänä haasteena on se, että perinteiset operaattorit ovat hyvin haluttomia rakentamaan valokuituja koteihin. Suomessa kuitu tulee vain noin joka kuudenteen kotiin tällä hetkellä. KTV tuo  alueellisesti pientä helpotusta, mutta reilusti yli miljoona suomalaiskotia uhkaa jäädä tältä osin kehityksen kelkasta.

Siksi monin paikoin ollaan puuhaamassa omia paikallisia valokuituverkkopalveluja. Niissä Netplazan Seutunetti on loppuasiakkaan ja verkkoyhtiön kannalta ylivoimainen ratkaisu niin hinnan, palvelujen kuin luotettavuudenkin osalta. Myyntimme kertoo tästä mielellään lisää.

Tommi Linna
Toimitusjohtaja, Netplaza Oy
Hallituksen jäsen, FICIX Ry
Hallituksen puheenjohtaja, Verkko-osuuskunta Oulunseudun Laajakaista (OLKA)