Jonkinlaiseksi "standardiksi" näyttää muotoutuneen operaattoririippumaton kansainvälinen speedtest.net -palvelu. Tyypillinen speedtest.net -palvelun käyttäjä lienee tuore hyvin nopean (esimerkiksi 100 Mbps) liittymän omistaja tai ns. hc-käyttäjä, joka haluaa säännöllisesti tarkistaa oman nettiliittymän suorituskykyä ja tarvittaessa tehdä erilaisia temppuja liittymänopeuden säätämiseksi maksimiin.

Mitä suurempi on oman nettiyhteyden nimellinen maksiminopeus, sitä enemmän hyvinkin yllättävät asiat tulevat merkitseviksi nopeustesteissä. Tämän vuoksi erityisesti huippunopeiden valokuituyhteyksien mittaustuloksissa vaikuttaa moni eri tekijä, kuten

  • käytetäänkö langallista vai langatonta verkkoa
  • oman tietokoneen prosessoriteho
  • oman tietokoneen näytönohjaimen teho
  • oman tietokoneen käyttöjärjestelmän (Windows, Linux, Mac) suorituskyky
  • testissä käytettävä selainversio (Chrome, Mozilla Firefox, Internet Explorer, Opera)
  • oman reittimen/modeemin/kuitupäätelaitteen suorituskyky
  • oman nettioperaattorin alueverkon nopeus
  • oman nettioperaattorin yhteyksien suorituskyky alueverkosta toisten operaattoreiden verkkoihin ja internetiin
  • nettiliikenteen reitittyminen omasta koneesta speedtest.net -sivustolta valittuun testipalvelimeen.

Myös näillä tekijöillä on enemmän tai vähemmän merkitystä tulokseen:

Langattoman yhteyden suorituskyky on aina kiinteää langallista yhteyttä heikompi.
Ethernet-kaapelista saatava mittaustulos on aina parempi kuin langattomasti ns. WLAN / WiFi-yhteydellä saatava nopeus. Langattoman yhteyden suorituskykyyn vaikuttaa oman tietokoneen tehon ja käytettävän selaimen lisäksi langattoman yhteyden fyysinen etäisyys oman koneen ja langattoman tukiaseman välillä, kyseisen radiokanavan häiriöttömyys, samalla tai lähekkäisellä radiokanavalla olevat naapurien langattomat tukiasemat sekä oman koneen radion versio sekä koneen ja langattoman tukiaseman radiolähetin/vastaanottimen suorituskyky. Uusimmat 802.11n ja 802.11ac-teknologiat, jotka käyttävät sekä 2,4GHz että 5 GHz taajuuksia pystyvät teoriassa jopa yli 2 Gbps nopeuksiin, mutta käytännössä toteutuvat nopeudet ovat maksimissaan muutama 100 Mbps - riippuen lähinnä päätelaitteen langattoman verkon suorituskyvystä. Useiden palveluntarjoajien käyttämien peruspäätelaitteiden langaton suorituskyky on parhaimmillaankin n. 40-70 Mbps, joten jos kotiverkkoon haluaa saada maksimaalisen langattoman nopeuden, on hankittava tehokkaampia päätelaitteita.

Oman koneen prosessorin ja varsinkin näytönohjaimen teho vaikuttaa tulokseen.
speedtest.net -sivusto on jo itsessään erittäin raskas koneen näytönohjaimelle. Muutaman vuoden ikäinen perusnäytönohjaimella varustettu kone todennäköisesti saa heikommat tulokset kuin samaan nettiliittymään liitetty tuore tietokone.

WWW-selaimen versio
Kyllä vaan, selaimissa on eroja. Varsinkin nopeissa nettiliittymissä eri selaimet (esimerkiksi Internet Explorer, Mozilla Firefox, Opera) voivat antaa erilaisia mittaustuloksia. Yhdessä koneen prosessori- ja näytönohjaintehon kanssa erot voivat olla hyvinkin merkittäviä.

Nopeustestien harha

Jotta nopeusmittausten antamista tuloksista saataisiin vielä monimutkaisempi kokonaisuus, otetaanpa mukaan tietoverkkojen väliset yhteydet. Operaattorit vaihtavat verkkojensa välillä tietoa internetin ns. solmupisteissä, joissa eri verkot yhdistyvät alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkkojen välinen liikenne reitittyy automaattisesti ja reitit pyrkivät muodostumaan senhetkistä tehokkainta reittiä myöten käyttäjän koneen ja käytettävän palvelun välillä. Mahdollisia "pullonkauloja" voi siis olla käyttäjän koneen raa'an laskentatehon lisäksi esimerkiksi kansainvälisten verkkojen välisen liikenteen senhetkisessä suorituskyvyssä. Jos nopeustestejä ajetaan operaattoreiden verkkojen yli, on välissä siis hyvin monta muuttujaa, jotka vaikuttavat testin lopulliseen tulokseen.

Todennäköisesti kaikkein luotettavimman oman nettiyhteyden maksiminopeuden testituloksen saa silloin, kun oma tietokone on suhteellisen uusi ja tehokas, se on kytketty kaapelilla oman nettiliittymän reitittimeen/modeemiin/kuitupäätelaitteeseen ja testiä ajetaan oman operaattorin alueverkon verkon sisältä löytyvään testipalvelimeen ja testi ajetaan useammalla eri WWW-selaimella. Operaattoreilla on yleensä saatavilla omissa verkoissaan sijaitsevat testisivustot juuri siksi, että niiden antamat tulokset ilmoittavat luotettavammin todellisen nopeuden kuin toisen operaattorin verkossa sijaitseva testisivusto.

Liian paljon vauhtia!

Speedtestaajilla on ilmennyt myös aivan uusia ongelmia: joillakin käyttäjillä on jo niin nopeita nettiliittymiä, että operaattoreiden testisivustot eivät enää pysy mukana ja antavat hyvin hassuja tuloksia. Tämä johtuu siitä, että testin aikana siirrettävä tiedon määrä on liian pieni nykyaikaisille huippunopeille internetliittymille, ts. tieto siirtyy "liian nopeasti". Esimerkiksi Netplazan verkossa on kokeiltu 500 Mbps valokuituliittymässä Netplazan alueverkon sisällä sijaitsevaa kevyttä testisivustoa ja nettiliittymän nopeustulokseksi tuli n. 20 Mbps. Nopeustestisivuston tiedosto siirtyi yksinkertaisesti niin nopeasti, että testisivusto ei pystynyt mittaamaan todellista siirtonopeutta. Tämä lienee huippunopeiden nettiliittymien nopeuksia mittaaville kuitenkin ns. positiivinen ongelma.

Panu Korva
varatoimitusjohtaja, perustajaosakas
Netplaza Oy