Onko Suomen edessä digiloikka vai digikuilu?

Julkaistu 19/maaliskuu/2019 - 13:01

”Suomen laadukkaat viestintäverkot ovat rakentuneet markkinaehtoisesti ja kysyntävetoisesti. Samalla viestintäpalveluiden hinnat ovat laskeneet. Julkisella rahoituksella tehty tai tuettu rakentaminen rikkoo toimivan kilpailuasetelman ja on keinotekoinen tapa lisätä kiinteän valokuidun rakentamista.”
Näin väitetään FiCom ry:n helmikuisessa blogissa.

Suomen valtio on myöntänyt tukea laajakaistarakentamiseen vajaan kymmenen vuoden ajan. Tuesta huolimatta valokuitu on saatavilla Traficomin tietojen mukaan vain 25 prosenttiin kotitalouksista vuoden 2017 lopussa. Vuonna 2018 valokuitu oli käytössä vain joka kahdeksannella (12,8%) pientaloasukkaista.

Kuntalaisten huoli
koskettaa

Viikoittain saamme epätoivoisia yhteydenottoja kuntalaisilta, työntekijöiltä ja yrityksiltä, joiden olemassaolo, toimipaikka tai asuinpaikka on uhattuna riittämättömien yhteyksien vuoksi. Suomessa on kokonaisia kuntia, jotka ovat jääneet tai jättäytyneet mobiilien yhteyksien varaan kykenemättä enää tarjoamaan työntekijöille, yrityksille tai edes kuntalaisille täysimittaisia edellytyksiä digiyhteiskuntaan osallistumiseen.

Toistuvissa viesteissä kerrotaan, miten miljoonien eurojen liikevaihtoa tuottavat maaseutu- ja muut yritykset kärvistelevät kupariyhteyksien tai langattomien yhteyksien varassa kykenemättä suoriutumaan kunnialla kansainvälisistä videokokouksista asiakkaiden kanssa, määräaikaan tehtävistä eläinrekisteröinneistä ja tukihakemuksista tai edes hoitamaan yrityksen maksuliikennettä vaivatta.

Valokuitusaatavuutta ei näille lukuisille yhteydenottajille markkinaehtoisesti ole tai sen hinta on markkinaehtoisten yritysten tarjoamana useita kymmeniätuhansia euroja. Osa epätoivoisista yhteydenotoista päättyy siihen, että kuntalainen tai yritys päättää muuttaa asuinpaikkaansa tai toimipistettään, mikä entisestään laajentaa Suomea halkovaa digikuilua.

Toiset yrityksistä, kuten maatilat, eivät voi vaihtaa sijaintiaan tuosta vain. Riittämättömien yhteyksien vuoksi tilalla saatetaankin miettiä toiminnan päättämistä: mitkä seuraukset yhteyksien puuttumisella on Suomen omavaraisuudelle tai huoltovarmuudelle, jos kokonaisten elinkeinojen toimimisedellytykset jäävät Suomessa toteutumatta?

Varpaat paljaaksi
jättävä tilkkutäkki

Suomen tietoliikenneyhteydet ovat epävarmasti toimivien mobiiliyhteyksien varassa: Helsingin Sanomien mukaan verkot ovat kuin tilkkutäkki. 40% käyttäjistä kohtaa toistuvasti ongelmia yhteyden laadussa: kaistat ruuhkaantuvat tai kuuluvuudessa on merkittäviä ongelmia katveiden vuoksi. Kuluttaja ei saa mobiiliverkon kautta hankkimaansa ja tarvitsemaansa tiedonsiirtonopeutta verkon kapasiteettiongelmien takia.

Lisäksi poikkeukselliset sääolosuhteet tykkylumien tai myrskyjen jälkeen mahdollistavat kokonaisten maakuntien rampautumisen vuorokausien ajaksi. Mastojen akuilla varaudutaan usein vain muutamien tuntien mittaisten sähkökatkojen selättämiseen, kun todellisuudessa tuhoja saatetaan korjailla vuorokausia. Miten huolto- ja toimintavarma on tällainen tulevaisuuden Suomi, entä miten tasa-arvoinen?

Suomi on ollut kansainvälisesti valokuituyhteyksien hännänhuippua. Nykykehityksellä ja pätkivillä yhteyksillä ei hoideta edes Pihtiputaan mummoa kotona saati houkutella maahamme uutta tulevaisuuden digitaalista liiketoimintaa. Niin bruttokansantuote kuin perustettavien yritysten määrä on sosioekonomisten tutkimusten mukaan vahvasti riippuvainen tarjolla olevien tietoliikenneyhteyksien laadusta ja nopeudesta.

Voiko Suomi sallia
epätasa-arvon kasvun?

Suomeen ei ole rakentunut eikä ole rakentumassa markkinavetoisesti sellaista tietoliikenneinfraa, joka tukisi suomalaisten tasa-arvoista osallistumista digitaaliseen tietoyhteiskuntaan.

Valtion painostaminen vetäytymään tuen osoittamisesta maaseutumaisten alueiden tietoliikenneyhteyksien synnyttämiseen ja kehittämiseen on samalla teko Suomea jakavan digikuilun ja epätasa-arvon kasvattamiseksi sekä Suomen kokonaisvaltaisen digikyvykkyyden ja digikilpailukyvyn heikentämiseksi kansainvälisesti arvioituna.

Luotettava ja katkoton tietoliikenneyhteys on nykyaikaisen yhteiskunnan perusinfraa, johon meillä kaikilla on oikeus – asuinpaikasta riippumatta. Tämän kansalaisoikeuden takaaminen on mahdollista vain valokuitutekniikalla.

Meillä kaikilla on oikeus digiosallisuuteen ja täyden kaistan valokuituun. Lue lisää digioikeuksien julistuksestamme: www.tayskuitu.fi

Tommi Linna
toimitusjohtaja
Netplaza Oy

Uudet kirjoitukset: Blogi

Netplazan visuaalinen ilme muuttui – miksi?

Netplaza on 23 vuotta vanha, nuoren aikuisen ikään päässyt yhtiö. Koko elinkaaremme ajan olemme olleet haastaja,...

Lue lisää

Kaivataanko Sinun kuntaasi kuitua – nykyistä helpommin ja riskittömämmin?

Toimitusjohtaja Tommi Linna on huolissaan valokuituhankkeiden huonosta maineesta ja kuntien kahtiajaosta:...

Lue lisää

Peliyritys Fingersoftille yhteyden nopeus on olennaisessa roolissa

Kuukauden yritys -juttusarjassamme esittelemme yritysasiakkaitamme: ensimmäisenä pureudumme Suomen viidenneksi...

Lue lisää