Onko uusi laajakaistastrategia susi jo syntyessään?

Julkaistu 14/marraskuu/2017 - 12:48

Viestintäministeri Anne Bernerin kokoama työryhmä on laatimassa Suomelle omaa digitaalisen infrastruktuurin strategiaa, kansankielisemmin laajakaistastrategia, vuodelle 2025. Alan isot toimijat yrittävät valmisteluista tihkuneiden tietojen perusteella vesittää strategian onnistumisen jo ensi metreillä kääntämällä puheen selvästi mitattavista suureista ympäripyöreäksi konsulttijargoniksi. Tällä pahimmillaan torpataan koko strategian onnistuminen ja aiheutetaan mittaamatonta haittaa koko kansakunnalle,

Heti alkuun on hyvä tuoda esiin pari uutista viime viikolta, joissa tuodaan esiin se, että Suomi on jo jäämässä pahasti jälkeen kilpailijamaistaan digitalisaatiossa ja tietoliikenteessä:

Suomi ei pärjää laajakaistaliittymien nopeusvertailussa – ”Nopeus ei suoraan kerro asiakkaan hyödyistä”

Suomi romahtanut digitalisaation alasarjaan, etenkin toimeenpano ja aikaansaanti tökkii

Ensimmäisessä uutisessa on vieläpä päästetty pukki kaalimaan vartijaksi päästämällä kaikkein vankimmin langattomiin ratkaisuihin vannovan toimijan johtaja toistamaan mantraansa mobiliratkaisujen toimivuudesta ja kapasiteetin riittävyydestä tulevaisuudessa. Lähes kaikki mokkuloita käyttävät kuitenkin tietävät puheet sanahelinäksi jo pelkän empirian perusteella.

Asemoiko Suomi itsensä heti takamatkalle?

Yleensä Suomi on EU:n mallioppilas, mitä tulee unionista tulevien määräysten tai suositusten noudattamiseen. Tietoliikenneasioissa halutaan kuitenkin tehdä poikkeus laatimalla omat, luultavasti olennaisesti EU:n selvästi asettamaa yhteistä tavoitetta epämääräisempi visio. EU:n laajakaistastrategiassa vuodelle määritellään seuraavasti:

In order to address future broadband needs, the Commission proposes that by 2025 all schools, transport hubs and main providers of public services as well as digitally intensive enterprises should have access to internet connections with download/upload speeds of 1 Gigabit of data per second. In addition, all European households, rural or urban, should have access to networks offering a download speed of at least 100 Mbps, which can be upgraded to 1 Gigabit and all urban areas as well as major roads and railways should have uninterrupted 5G wireless broadband coverage, starting with fully-fledged commercial service in at least one major city in each EU Member State already by 2020.

Lähde: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/improving-connectivity-and-access, lainattu 14.11.2017.

Ruotsi on laajakaista-asioissa reilu kymmenen vuotta Suomea edellä. Ruotsin tavoite on vielä paljon pidemmällä ja siksi se on laatinut oman, merkittävästi kunnianhimoisemman laajakaistastrategian. Jo sen otsikko kertoo paljon: ”Completely connected Sweden by 2025”. Ruotsissa uskotaankin aidosti siihen, että toimivat huippunopeat yhteydet ovat merkittävä kilpailuetu.

In the short term, the goals will be broadened to include broadband access for 95 percent of all households and businesses at a minimum capacity of 100 mbit/s, already by the year 2020.

In the long term, the government considers it necessary to create goals in two specific areas; access to high-speed broadband in all of Sweden and access to reliable and high-quality mobile services – where the leitmotif is “utilization without experienced limitations”. All of Sweden includes areas where people and things usually find themselves. The objective of these goals is that 98 percent of the population should have access to broadband at a minimum capacity of 1 Gbit/s at home, as well as in the workplace, the remaining 1,9 percent at a minimum capacity of 100 mbit/s, and 0,1 percent at a minimum capacity of 30 mbit/s, no later than the year 2025. The goals also include everyone’s access to reliable and high-quality mobile services, where they usually find themselves, no later than the year 2023.

Lähde: http://www.government.se/496173/contentassets/afe9f1cfeaac4e39abcdd3b82d9bee5d/sweden-completely-connected-by-2025-eng.pdf, lainattu 14.11.2017

Ruotsi erottaa laajakaistan ja mobiilin

Ruotsissa määritellään selvästi erikseen huippunopeat laajakaistayhteydet tarkoittaen kiinteitä yhteyksiä ja langattomat palvelut. Suomessa tekniikoiden välille ei haluta tehdä eroa. Ruotsi on myös todennut, että strategian onnistumiseen tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria. Suomessa on sovittu, että ”valtio ei häiriköi”, antamalla mm. tämän suuntaisia lupauksia.

Kannattaa myös huomata se, että EU:n strategiassa määritellään 5G-verkkojen peittoalueiksi kaupunkialueiden lisäksi päätiet ja rataverkosto. Suomessa puhutaan, että se ratkaisisi noin miljoonan kotitalouden laajakaistaongelmat.

Presidentti Paasikiven kuuluisan sanonnan mukaisesti tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku, Jos Suomi haluaa olla aidosti edelläkävijä digitalisaatiossa ja sen hyödyntämisessä, puheet teknologianeutraliteetista kannattaisi unohtaa ja todeta se, mikä hyvin suuressa osassa maailmaa tiedetään: vain valokuitu tuo pysyvän ja kestävän ratkaisun tietoyhteiskunnan aina vain kasvavan tiedonsiirtotarpeen tyydyttämiseksi. Se on myös luotettavin, toimintavarmin, tasalaatuisin ja nopein. Valokuituverkon rakentamisinvestointi on alkuvaiheessa kallis, mutta mitä pidempää elinkaarta ajatellaan, sen taloudellisemmaksi se tulee, kun muut turhat välivaiheet voidaan riisua pois ja vastaavasti hyödyt saadaan aikaisemmin käyttöön.

Kunnianhimoisempi laajakaistastrategia

Jos Suomi haluaisi olla tavoitteen suhteen kunnianhimoinen, laajakaistastrategia voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: Suomi on vuonna 2025-2030 EU:n laajakaistastrategian mukaisesti gigabitin yhteiskunta (”A Gigabit Society”), jossa 99 % asukkailla on käytössään 1 / 1 Gbit/s symmetrinen yhteys, joka on päivitettävissä heti 10/10 Gbit/s nopeuteen ja verkkoteknisin muutoksin esimerkiksi 100 / 100 Gbit/s  nopeuteen. Tavoitteen mukainen yhteys on saatavilla 99,9 % asukkaille, yrityksille, julkisiin rakennuksiin ja vapaa-ajan asuntoihin. Kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vähimmäisnopeudeltaan 50/50 Mbit/s yhteyteen vuonna 2025 ja 100/100 Mbit/s vuonna 2030 mukaan lukien vapaa-ajan asunnot ja väylät

Sekä EU että Ruotsi ovat molemmat selvät metriikat, joiden perusteella tuloksia voidaan mitata. Pistetäänkö paremmaksi, vai vesitetäänkö tavoitteet jo heti strategiapaperia laadittaessa?

Uudet kirjoitukset: Blogi

Vasteaika vakuutti RND Worksin

Vasteaika vakuutti RND Worksin

Vantaalainen web- ja mobiilikehityksen sekä tekoälypalveluiden konsultointitalo RND Works valitsi...

Lue lisää
Netplaza Palomuuri on suorituskykyinen ja luotettava palomuuri hallintapalveluineen

Palomuuri, yrityksen tietoturvan portinvartija

Yritysten tietoturvaan kohdistuu lukemattomia riskitekijöitä rikollisuudesta onnettomiin sattumuksiin, joten siitä...

Lue lisää
VPN yritykselle – Näin valitset yrityksellesi sopivan VPN-palvelun

VPN yritykselle: mitä, miksi, miten?

Mikä on VPN ja mihin sitä käytetään? VPN (Virtual Private Network) yhdistää eri paikoissa sijaitsevat...

Lue lisää